perjantai 12. lokakuuta 2012

Väritöntä päivitystä

Mistähän tämä puuvimma muhun on iskenyt. Kapinaako???  Ainakin osittain, koska kotona lapsuudessa meillä ei ollut sorvattuja puisia kynttilänjalkoja. Äitini vihasi niitä ;)  Kuten myös kristallikruunuja, mutta niitä en sentään kerää....

Toiset löytävät kirppiksiltä kaikkea kaunista ja arvokasta. Minä pongailen näitä puisia juttuja. Jokainen näistäkin 1e/ kpl.... Eikä varmaan enempää sopisi pyytääkään ;)

Vanha timpurinmitta,  puinen kynäkotelo ja tuollainen arkistolaatikko tai mikä lie. Niille on nyt oma paikkansa keittiön pöydällä , koska meidän perheen "tietokeskus" on siinä. Almanakka, missä äidin työvuorot, lasten kokeet yms. tärkeät jutut. Ja kynätkin löytyvät nyt kummasti, kun ovat tuossa laatikossa. 

Ja jos olisin oikea sisustaja, laittaisin nyt kauniit kynät laatikkoon ojennukseen ja kauniita papereita laatikkoon. Ja tyylikäs allakka pystyy mittaan..  Näyttäisivät paljon kauniimmilta :)

Taustalla näkyy muuten puinen kynttilänjalka, sellainen isokokoinen . Ei sellainen perinteinen.  Eli näitä hairahduksia riittää....











Taidanpa mennä ruuan laittoon. Tyttö lähti ystävälleen touhuilemaan, pojan vien pikapuoliin harjoitukseensa. Mulla tänään vapaata ja koko viikonloppu täysillä töissä. Mutta ensi viikolla alkaa se loma!!

Viikonloppuja toivotellen Eliisa



3 kommenttia:

  1. Kivoja puuesineitä. Näitä ei näe usein kirppareilla. Kauniita myös sisustuksessa. En koskaan kyllästy näkemään mitä ihanaa muut ovat löytäneet. Hyvänmielen aarteita, sitä nämä ovat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks Ninni ;) Niitähän nämä , hyvänmielen aarteita. Katselin tuossa kankaitani ja huomasin, että mulla on paljon, paljon ruusukankaita... Jonkin jännä tunne lapsuudesta niistä tulee, se hyvä mieli. Silti en ole erityisen romanttisen sisustuksen ystävä, enkä muista omistaneeni ruusuista kesämekkoa. noh, kerran joskus parikymppisenä ;)

      Poista