keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Tyyliä

Kun oli tuo ed. postaus niin negatiivisävyinen, yritän vähän parantaa :)

Jotain kirpputorilta löysin - tällaiset pienet lehtiset. Aivan ihanat värit ja kauniit kuvat. Lehtiset ovat mainoksia Sorja-kaavoista.Vuodelta 1953 ja 1954.

"Keveät kesän viivat"

Kesä keikkuen tulevi - oikea hellekesä tai viimevuotisen veroinen. Pajukissojen kulta-aikaa, auringon yletessä suunnittelen kesäpukimia. Tänä vuonna ompelen jo kevätkaudeksi ohuen, yksivärisen puvun, villaa tai neulekangasta, puseron ja erillisen hameen. Kesäksi toisen, puuvillaisen, samoin kaksiosaisen , niin värien sointuessa yhteen voin "sekoittaa" näistä neljä asua.

Heinäkuuksi kukikas hellepuku, niin ohut ja avoin, että siinä voi imeä aurinkoa ja niin asiallinen, että siinä voi esiintyä myös kaupungin kadulla. Villainen villatakki kaikille asuille yhtenäiseksi ja tweed- tai sadetakki matkasäihin riittää.


Voi miten ihania lauseita. Ihan tulee kevät/kesäikävä.. Miten se runo menikään... kevät keikkuen tulevi, kengätkorot asfalttia pitkin kopisten...






Kesäksi tämäkin nainen voisi pukeutua edes kerran kukikkaaseen mekkoon - tämä farkkuihminen. Ja ne korkokengät kopisemaan naisellisesti :)


Kevättä odotellessa ♥ Eliisa

tiistai 22. helmikuuta 2011

Kirppistä, kärsimystä ja keski-ikää

Nämä kolme K:ta on tätä päivää. Kirppispöytä viikoksi varattuna ja täytyy sanoa, että olisiko sittenkin pitänyt vaan viedä tavaroita Punaisen ristin Konttiin - niinkuin viime syksynä??? Olen tavattoman huono myymään tavaroitani. Jo siinä kohtaa, kun joku tulee katsomaan mitä minulla on myytävää, minulle tulee epämukava olo hinnoistani ( onko liian halpaa vai liian kallista), tavaroistani (onko liian huonokuntoinen jne). Mieluiten laittaisin jonkun toisen viemään tavarat ja hoitamaan koko homman :) Sain kuitenkin lapset luopumaan joistakin jutuistaan lupaamalla heille , että kaikki rahat käytetään ensi viikon hiihtolomalla.

Kärsimystä tuottaa se, että olen hirveän huono luopumaan tavaroista, jos nissä vähänkin on jotain tunnetta mukana. Todella rasittava piirre ihmisessä. Nyt olen pakottanut itseni vaan raa´asti luopumaan kaikesta ylimääräisestä, joka ahtauttaa tätä rivitaloneliötä.

Kun noita kaappeja ja hyllyjä kaivelin, löysin tavaran, jonka luulin jopa kadonneen. Puinen paperipaino. Englantilainen, englannin kolikot sivuilla. Kaunis. Tämä on minun 19v lahja v. 1983 Lontoossa 11-vuotiaalta Tom Hooperilta. Tomilla on jännät paikat viikonlopun Oscar-gaalassa, kun elokuvansa Kuninkaan puhe on ehdolla moneen ehdokkuuteen. Itse en ole vieläkään elokuvaa käynyt katsomassa. Aihe on kyllä hyvä.




Yhdessä kolikossa näkyy vuosiluku 1945. Paperipaino ei kuitenkaan niin vanha ole.




Ja sitten tätä kärsimystä lisää :) Mummuni tavaralaatikko. Täynnä näitä vanhoja viirejä... muistattehan.. ainakin kaikki keski-ikäiset ;) Mitä pirua näillä teen, kun en millään malttaisi luopua näistä. Muistan, että joku näppärä käsityöläinen teki näistä bikinit ;) Mietin, että josko jotain kassia... Hittolainen, taidan hukkua tulevaisuudessa kasseihin, kun en enää mitään muuta osaa suunnitella!!




Keski-ikää vielä... Minulle on ihan oikeassa puhkeamassa tietynlainen keski-iän kriisi. Menen kauppaan, en tarvitse mitään, menen kirppikselle, en tarvitse mitään, lastenvaateosastolla "järkytyin", että en voi ostaa enään yhtään vaatetta lapsilleni lastenosastolta. Huomasin kierteleväni SpiritStorea yms. kauppaa. Hups! Mitähän viiden vuoden päästä, kun lapset ovat oikeasti murrosikäisiä ja minulla ihan oikeasti on vaihdevuodet!?

Noh, jatketaan kirppistavaran hinnoitteluja.. Kipeän Tytön kanssa vapaapäivät menevät näinkin :)

Mukavia pakkaspäiviä kaikille!


Nothing special here in Tampere. I haven´t done anything with my hand, just cleaning ;) I´m selling my old stuff in market, and it´s very hard work, cause it´s always too difficult to me to let things go away. This little paperweight I will not give away. I was an aupair in England 1982-83 in Hoopers family. Dear Tom was only 11 yrs old and he gave me this paperweight on my 19´s birthday. Tom will have exciting moments next weekend in Oscar.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Ystävänpäivä-bloggaus

Mutta ei kyllä mitään sydämenmuotoista...

Tämä pussukka jäi ompelematta joulun alla. Ihan on itselle tehty pussukka. Kuva jälleen näitä Piia Westerholmin juttuja. Mun mielestä tuo Sammakko-prinssi on niin mairean näköinen, että saisi vapaasti suudella minua :)

Vähän mietin, että pitäisiköhän tuo kuva tikata mustalla langalla kiinni, olisi vähän sellaista tarkempaa rajausta. Ja sopisi tuohon vuorikankaaseekin.

Vihreä kangas on minulle mieluista, PeeKaan Paulan käsinvärjättyä puuvillaa. Tämä pussukan malli on Tilda-kirjasta - tosi hyvä malli. Itsellä on käytössä aiempi "Ruusupussukka" meikkipussina, ja että se "istuu" niin hyvin pöydällä.





Sitten vielä näitä tekemättömiä aatoksia......

Piian kuva jälleen... odottaa ompelua valkoiseen tyynyliinaan...




Vanha gobeliinpalanen - tyynyksi. Tämä on mun mielestä aivan ihana! Sininen väri on niin syvä.




Ja ostolakko päättyi... Ostin Iinulta vähän kankaita... Ihania!




Oikein mukavaa talvenjatkoa! Mulla näyttää "kiireet" jatkuvan. Olen ihan tuskainen, kun haluaisin tehdä enemmän käsitöitä, mutta töiden jlk olen usein tosi väsynyt. Kyllähän tämä pitkä talvikin verottaa voimia. Pää on kyllä täynnä vaikka mitä suunnitelmia :) Hiihtolomakin kohta edessä, jihuu!!